Turpeen verokohtelun muuttumisen tiedettiin vaikuttavan energiaturpeen käytön määrään Suomessa. Arvailun kohteena oli lähinnä se, kuinka nopeasti tuo muutos tapahtuu. Muutos on vasta käynnistynyt, mutta tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että se näyttää tapahtuvan odotettua nopeammin. Vero nostaa energiaturpeen hintaa selvästi ja turpeella tuotetun energian hinta nousee selvästi aiempaa korkeammaksi. Tämä osaltaan kiihdyttää muutosta, jossa turve korvautuu energian tuotannossa muilla polttoaineilla.
Energiaturpeen käyttö on vaihdellut Suomessa vuositasolla merkittävästi, johtuen mm sääoloista ja muiden polttoaineiden saatavuudesta. Energiaturvetta käytetään Suomessa n 260 kattilassa, joissa tuotetaan kaukolämpöä ja teollisuuden tarvitsemaa lämpöä ja höyryä. Vuosina 2016-2018 aikana Suomessa kulutettiin keskimäärin n. 15 TWh energiaturvetta (Lähde AFRY). Asian kokoluokka on siis merkittävä ja onkin selvää, että turpeen käytössä nyt tapahtuva muutos on valtava ja sen vaikutukset laajoja.
Turvetta poltetaan tyypillisesti seospolttona muiden polttoaineiden kuten biomassan kanssa. Seospoltolla on monia etuja ja eri polttoaineiden osuuksia voidaan muuttaa suhteellisen helposti hinnan ja eri polttoainelaatujen saatavuuden vaihtuessa. Teknisistä syistä johtuen turpeen käytöllä on kuitenkin monissa vanhemmissa kattiloissa minimiosuutensa ja mikäli siitä halutaan poiketa, tulee kattilaan tehdä korjausinvestointeja ja huolehtia rikinsyötöstä kattilaan. Uudemmissa kattiloissa tilanne on toinen ja ne ovat usein suunniteltuja polttamaan myös pelkkää biomassaa.
Turve sisältää rikkiä joka on pienissä määrin tarpeellista estämään ja minimoimaan kattilan korroosiota, joka aiheutuu pääasiassa biopolttoaineiden sisältämästä kloorista. Korroosion minimoimiseksi usein suositellaankin, että polttoaineen tulisi sisältää tietty määrä rikkiä suhteessa kloorin määrään. Tästä johtuen vanhemmille kattiloille on näin muodostunut turpeen käytön minimi korroosio-ongelmien minimoimiseksi. Tyypillisenä turpeen minimirajana on usein pidetty n. 20-25% osuutta kokonaispolttoainemäärästä.
Turve on sen sisältämän hiekan johdosta myös polttoaine, joka on pitänyt kattilan lämpöpintojen likaantumisen hyvin hallinnassa. Pääasiallisena polttoaineenaan turvetta polttavien kattiloiden puhdistustarve onkin perinteisesti ollut melko vähäinen. Turpeen polton väheneminen vaikuttaakin oleellisesti myös kattiloiden lämpöpintojen likaantumiseen ja niiden puhdistustarpeeseen. Polttoainemuutosten yhteydessä onkin suoran kustannusvaikutuksen lisäksi oleellista pyrkiä huomioimiaan jo ennalta myös epäsuora huoltokustannusten mahdollinen nousu. Lämmönsiirtopintojen perusteellinen puhdistus on usein tarpeellista suorittaa jatkossa vuosittain jos merkittävä osa turpeesta korvataan biomassalla. Polttoainemuutoksen jälkeiseen kattilan toimintaan ja lämpöpintojen likaantumisalttiutteen vaikuttaa turpeen osuuden lisäksi luonnollisesti myös se, millä biopolttoaineella turve korvataan.
Clean Steel:lla on pitkä kokemus erilaisia biopolttoaineita käyttävien kattiloiden lämmönsiirtopintojen puhdistamisesta. Olemmekin mielellämme apunanne jos teidän laitoksellanne suunnitellaan turpeen käytön vähentämistä tai sen kokonaan korvaamista muilla polttoaineilla. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.